29.10.14

Varhainen lintu madon nappaa

Haluaisitko saada uudet ohjelmistot ja uusimmat palvelut käyttöösi ennen muita? Oletko innostunut uudesta teknologiasta? Kiinnostaisiko sinua tutustua uusiin päätelaitteisiin etujoukoissa?  Minulla on sinulle ehdotus. Heittäydy early adopteriksi ja liity varhaisten lintujen kerhoomme.

Lapin yliopiston Tietohallinto ja IT-palvelut käynnistävät uuden toimintamallin, jossa pilotoinnista kiinnostuneet yhteisömme jäsenet sekä henkilökunta että opiskelijat pääsevät testaamaan ja antamaan palautetta tuottamistamme uusista palveluista ja työvälineistä, ennen kuin ne ovat muun yhteisön käytettävissä.

Uusien työvälineiden perustestaus ja testaajien ohjeistus tehdään ennen pilotointia. Uuden teknologian osalta emme voi kuitenkaan taata sitä, että laitteet vastaavat kaikilta osin vakiintuneiden palveluiden tasoa, vaikka käytössäsi on alan viimeisin teknologia.

Pilotoinnin tarkoituksena on, että kun kerrotte meille uusissa palveluissa ja työvälineissä ilmenevistä ongelmista ja haasteista, asiantuntijamme etsivät ratkaisut ongelmiin. Näin pääset vaikuttamaan ja autat meitä rakentamaan yhteisöömme parhaiten soveltuvat IT-palvelut.

Ensimmäisessä vaiheessa käynnistämme Lync-pikaviestimen sekä runsaasti käyttäjäkohtaista tallennustilaa tarjoavan pilvipalvelun testauksen. Seuraavaksi vuorossa on henkilökunnan päätelaitteiden eli uusien älypuhelinmallien ja kannettavien tietokoneiden uusimiseen liittyvä testaustyö. 

Mukaan toimintaan otetaan noin 20–30 yhteisömme jäsentä. Otamme yhteyttä kaikkiin kiinnostuksensa ilmaisseihin. Ilmoita kiinnostuksestasi sähköpostilla osoitteeseen ict.palaute@ulapland.fi 5.11.2014 mennessä.

Eikä tässä vielä kaikki. Pilotoijien tapaamisissa on IT-marttojen legendaarinen pullakahvitakuu! IT-martoista lisää seuraavassa Kide-lehdessä.

Kaikki kiinnostuneet mukaan!

Manu Pajuluoma
Tietohallintojohtaja

13.10.14

Psyykkinen sodankäynti ja yliopisto

Olemme viime aikoina ”löytäneet itsemme” maailmasta, jonka piti olla historiaa. Uutisointiin ovat palanneet käsitteet propaganda, informaatiosota ja jopa sotilaallinen varautuminen. Sodan ei ole pitkään aikaan ajateltu koskevan ”meitä eurooppalaisia”, vaikka Jugoslavian hajoamisesta kansanmurhineen on vain parikymmentä vuotta.

Miten sota edes liittyy yliopistoon? Eikö meidän pitäisi vain keskittyä tutkintojen tuottamiseen ja antaa muiden hoitaa ulkopolitiikka? Ensinnäkin, maailman ja Euroopan muutokset liittyvät meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Tulevaisuus on uudella tavalla kyseenalainen, ja se pitäisi uskaltaa kohdata, vaikka se tekisi kuinka pahaa. Siksi yliopiston ja erityisesti sen opiskelijajäsenten toivoisi käyvän aktiivista keskustelua Euroopassa ja maailmassa tapahtuvien prosessien ymmärtämiseksi. Toki ihmettelen hieman nostalgisesti, missä viipyvät nuorten kannanotot, missä rauhanmarssit.

Toiseksi yliopistossa työskentelevien olisi viimeistään tässä vaiheessa luovuttava painotuksesta, jossa keskitytään tuotantoon sisältöjen kustannuksella. Hyvän virikkeen antaa esimerkiksi Sofi Oksasen näkemys pitkään jatkuneesta informaatiosodasta, jolle ”me länsimaiset” olemme olleet sokeita.  Oksanen kirjoittaa (Iltalehti 15.6.2014), miten naapurimaassa varustautuminen on tapahtunut käyttämällä aseena ”tietoa”, joka on aseita edullisempaa. Klassinen informaatiosota on mahdollista somesta huolimatta ja sen avulla: historiaa kirjoitetaan uusiksi, aakkoset uudistetaan patriotismia tukeviksi, tutkimuslaitoksia perustetaan oikeanlaisen tiedon tuottamiseksi ja ammattitrolleja palkataan internet-palstojen kommentoijiksi. Psyykkinen sodankäynti siirtää budjetin painopisteen pois koulutuksesta ja sosiaalihuollosta, koska itsenäisesti ajattelevat ihmiset voivat muodostaa uhkan valtakoneiston määrittelemän viestin perille menolle.

Tämän vuoksi tarvitaan yhteiskunta- ja kulttuuritutkimusta, joka on kautta linjan kriittistä ja kyseenalaistavaa. Tulevaisuuden, demokratian, hyvinvoinnin varmistamiseksi eivät teknologia ja innovaatiot riitä. Niitäkin tärkeämpää on oppia haastamaan tarjottu tieto ja ”totuudet”.

En tiedä mitään muuta instituutiota kuin yliopisto, jonka ensisijainen tehtävä voisi olla eksplisiittisten merkitysten taakse katsominen ja esitettyjen totuuksien kyseenalaistaminen. Yliopiston on aika kyseenalaistaa sille ulkoa annettuja tehtäviä ja ryhtyä varmistamaan, että se tarjoaa välineitä analyyttiseen lukutaitoon ja valmentaa opiskelijat kriittisiksi ajattelijoiksi.


Päivi Naskali
dekaani, professori
Kasvatustieteiden tiedekunta

1.10.14

Ajattelusta yliopistossa

Osaamisen suuntaamisen toimintamalli ohjaa ajattelemaan työn tulosten ja työhön käytettävissä olevien resurssien sidosta. Sidos itsessään ei ole yliopistossa uusi asia, ei ole ollut enää aikoihin. Tähän saakka tutkija-opettaja on voinut niin halutessaan piiloutua asialta ja ulkoistaa sen yliopiston johtajien päänvaivaksi. Enää se ei onnistu, mikä on hyvä asia. Olemme perin juurin samassa veneessä.

**

Osaamisen suuntaamisen toimintamalli esittää tutkija-opettajien työn numeroina. Yliopisto jakaa tavoitteet numeroina yksiköilleen, yksiköt tutkija-opettajaryhmilleen, ja ryhmät tutkija-opettajilleen. Jokainen tulee tietoiseksi tästä numeroleikistä, anteeksi, numeromatriisista. Jokainen saa omat numeronsa. Yliopistojohtajien liideritehtävä on huolehtia, että numerot jyvitetään prosessissa ’läpinäkyvästi, tasapuolisesti ja kunkin intressit ja vahvuudet huomioiden’. Yliopistojohtajien manageritehtävä on huolehtia, että jyvityksistä ei jää jakojäännöksiä.

**

Itsekin tutkija-opettajana on helppo ymmärtää sitä ulkopuolisuuden kokemusta, kun omaa työtä ajatellaan numeroina. Tutkija-opettajan työn mielekkyysperusta ei nojaa lukuarvoihin. Tämän tutkija-opettajat itse kyllä tunnistavat, ja yliopistojohtajien tehtävä on olla unohtamatta sitä. Tutkija-opettajilta ja yliopistojohtajilta voi edellyttää sen ymmärtämistä, että työtä ajatellaan samaan aikaan usealla eri tavalla. Yksi tapa ajatella ei sulje pois toista tapaa ajatella; ne ovat yhtä todellisia, läsnä yhtä aikaa, erilaisina eri tilanteissa. Se, että minun odotetaan julkaisevan ensi vuonna kolme jufo-luokiteltua tieteellistä artikkelia, mahtuu samaan työni todellisuuteen sen kanssa, että aion haastaa ja kehitellä itselleni tärkeää teoreettista ajattelutapaa ensi vuoden tieteellisissä julkaisuissani. En ajattele tutkimusta tehdessäni numeroita, mutta voin vaivatta ajatella työtäni numeroina kun istun niin ajattelevassa pöydässä. Tutkija-opettajilla jos joillakin on valmiudet ajatella useita todellisuuksia yhtä aikaa ahdistumatta todellisuuksien eriparisuudesta. Asiansa osaavalle yliopistojohtajalle tuo taito on itsestäänselvyys; ilman sen tunnistamista yliopistotyön johtaminen sutii lähtökuopassaan.

**

Muistin juuri Jean Piaget’n klassisen teorian ajattelurakenteiden kehittymisestä. Sen ytimenä on oletus ajattelun kehittymisestä niin sanottuina operaatioina. Pieni lapsi ajattelee havaitsemalla ja liikkumalla, vähän vanhempi lapsi oppii käyttämään symboleja, esimerkiksi sanoja, asioiden merkkeinä, alakouluikäinen alkaa ajatella representaatioiden avulla, jotka edustavat hänelle henkilökohtaisen elinympäristönsä konkreettisia asioita, yläkouluikäisen ajattelemiseen tulee abstrakteja, käsitteellisiä piirteitä. Tämä ajattelun arsenaali aikuisella on käytössään. Ajattelun eri tasot eivät kuoriudu esiin omalakisesti, vaan siksi, että ihminen sopeutuisi eli osaisi elää kulloisessakin elinympäristössään. Muistaessani tämän, huolestuin. On syytä tarkkaan huolehtia, että yliopisto toimintaympäristönä vastakin edellyttää työntekijöiltään taitoa ajatella kaikilla ihmiselle mahdollisilla tavoilla.

Juha Perttula
Psykologian professori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani
Lapin yliopisto

17.9.14

Demokratian riemuvoitto vai hallinnollinen pakkopulla

Vanha sanonta sanoo, että: ”paraati on sotilaan juhla”. En osaa sanoa onko näin, mutta mahdollista se varmasti on. Mutta mikä sitten voisi olla hallintobyrokraatin juhla. Mahdollisuuksia on toki monia, sillä oma juhlallinen osansa sisältyy lähes kaikkiin työtehtäviin. Silti olen tullut siihen lopputulokseen, että vaalit varmaankin ovat hallintohenkilön juhlaa – ainakin yliopistossa.

Jottei näkökantaa ymmärrettäisi väärin, lienee paikallaan antaa sille liuta perusteluja. Ensiksikin vaalien järjestäminen on mitä perinteisintä hallintotyötä, jossa korostuvat vaalijohtosäännön kirjaimellinen noudattaminen ja tulkinta sekä pikkutarkka virheiden etsiminen vaaliasiakirjoista. Kuten monista julkisen sektorin vaaleista olemme havainneet, pienikin lipsahdus johtaa helposti vaalien uusimiseen tai ainakin raskaisiin oikeusturvaprosesseihin. Kun yliopistolaitoksessa hallintotyön sisällöllinen normeeraus on julkishenkilömuotoon siirtymisen vuoksi merkittävästi vähentynyt, on varsin virkistävää palauttaa mieliin virastoajoilta periytyviä toimintamalleja ja virheettömyyteen pohjautuvia menettelytapoja.

Sisällöllisesti taas vaalitoimituksiin sisältyy länsimaiselle demokratialle tyypillinen vapauden ulottuvuus. Vapaus asettua ehdolle, vapaus äänestää ja vapaus esittää mielipiteitä. Ei ole liioiteltua sanoa, että vaalit ovat demokratian ja kansalaisoikeuksien toteuttamista aidoimmillaan. Osaltaan tästä syystä vaalitoimituksiin sisältyy niin paljon muodollisuuksia, formaaleja kulisseja ja perinteissä kiinniolevia toimintamalleja. Kun demokratian ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta on vuosisatojen aikana jopa vuodatettu verta, on selvää, että vaaleihin tulee suhtautua aina mitä suurimmalla juhlallisuudella ja kunnioituksella.

Lopulta julkisyhteisön toiminta, linjaukset ja menestys perustuu paljossa siihen millaisia henkilöitä vaaleilla valitaan asioista päättämään. Näin on luonnollisesti yliopistossakin, jossa yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot vaikuttavat merkittävällä tavalla yliopiston hyvinvointiin ja kehittymiseen. Omasta kokemuksesta voin rehellisesti sanoa, että Lapin yliopiston onni on ollut, että sen päättävissä elimissä on vuosien varrella ollut lukuisa joukko osaavia ja sitoutuneita vaaleilla valittuja ihmisiä, joiden kanssa on ollut hyvä hoitaa yhteisiä asioita. Toimielinten merkityksen ymmärtäminen tekee niiden valintaprosessista juhlaa hallintoihmisellekin, kaikesta valintaan liittyvästä raskaudesta huolimatta.

Kuten todettua Lapin yliopistossa vaalit ovat perinteisesti herättäneet runsaasti kiinnostusta niin ehdokkaiden kuin äänestäjienkin keskuudessa. Varhemmin, kun hallinnon opiskelijaedustajatkin valittiin suoraan vaaleilla, vaalitoimitukset olivat todellista kansanjuhlaa kampanjointeineen. Nyttemmin, kun vaaleissa valitaan vain henkilökunnan edustajia, vaalit ovat seestyneet ehkäpä hiukan arkipäiväistyneetkin. Voi olla, että tämä myös selittää joissakin ammattiryhmissä viime vuosina tapahtuneen ehdokasmäärän laskun. Ei ymmärretä vaikutusmahdollisuuksia, joita valinta antaa tai katsotaan opetus- ja tutkimustyön häiriintyvän hallinnollisista velvoitteista. Tämä kehitys tulisi mahdollisimman pian saada paremmalle uralle.

Koko yliopiston etu on, että vaaleissa on runsaasti ehdokkaita, jolloin yliopistolaiset voivat aidosti valita keille haluavat valtaa antaa. Runsas ehdokasmäärä elävöittää vaaleja sekä koko yliopistoa ja tekee vaaliprosessista juhlaa muillekin kuin hallintoihmisille. Samalla se varmistaa, että kolmikantaperiaatteen mukaisesti kukin ryhmä saa osan vallasta yliopistossa, joka sille lain mukaan kuuluu. Runsas ehdokasmäärä myös kertoo, että yliopistossa on ihmisiä, jotka uskaltavat astua esiin kantamaan vastuuta sen sijaan, että ollaan kriittisiä ilman vastuunkantohalua!

Tehdään siis Lapin yliopiston hallituksen henkilökuntajäsenten sekä tiedekuntaneuvostojen henkilökuntajäsenten vaalista todellinen yliopiston juhla runsaalla ehdokasmäärällä ja korkealla äänestysprosentilla!

Markus Aarto
Hallintojohtaja

16.9.14

LUC Sport ja liikunnan ilot

On tiistai-ilta ja avaan mustan treenikassini Kansantalo Wiljamin alakerran pukuhuoneessa. Nostan puiselle penkille mustavalkoiset urheilukengät, mustat nyrkkeilyhanskat sekä mustat käsisiteet. Alkamassa on syksyn ensimmäinen Rovaniemen Reippaan tiloissa järjestettävä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu kuntonyrkkeilyvuoro. Opiskelijat ovat löytäneet salille Lapin korkeakoulukonsernin sivuilla esillä olevan liikuntakalenterin kautta. Yksi nyrkkeilykerta maksaa ilman sporttipassia 4 euroa, kun taas vastaavasti sporttipassin haltijalle kuntonyrkkeilyssä käyminen on ilmaista.

Noin kymmenen hengen ryhmä aloittaa hyppynaruilla hyppimisen. Hikipisarat ilmestyvät otsalle pian, ja kolme minuuttia tuntuu pitkältä ajalta. Kellon soidessa vuorossa on tennispallon pompottelemista ohjaajan muistuttaessa, että liikkuisimme päkiöidemme varassa. Reilun tunnin aikana harjoittelemme oikeaa lyöntitekniikkaa, sekä pääsemme lyömään säkkiä. Tunti päättyy kuntopiiriin jonka jälkeen olo on väsynyt, mutta onnellinen.

Suunnistaessani Rovaniemen pimeään ja syksyiseen iltaan pohdin liikunnan positiivisia vaikutuksia työkykyyn ja töissä jaksamiseen. Tämä on todistettu lukuisissa tutkimuksissa, ja liikunnan positiiviset vaikutukset olen huomannut myös omassa arjessa. Kuntonyrkkeilyssä käyminen on pitänyt viimeisen vuoden aikana niska- ja hartianseudun jumitukset kaukana. Lisäksi se on tuonut mukavaa vaihtelua tietokoneen ääressä istumiseen ja lenkkeilyyn.

Lapin korkeakoulukonsernin näkyvimpiä palveluja ovat opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottavat liikuntapalvelut. Lapin yliopiston ja Lapin AMKin opiskelijat ovat jo useana vuonna saaneet nauttia sporttipassin tuomista eduista. Myös Lapin yliopiston ja AMKin henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia sporttipassi ja osallistua passin tarjoamille liikuntavuoroille. Henkilökunnan keskuudessa sporttipassin käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Passi ei ole nauttinut niin suurta suosiota kuin esimerkiksi tyky-setelit.

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kuluvan vuoden aikana mitelleet voimiaan niin jääkiekossa, jalkapallossa, soudussa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös juoksukilpailujen merkeissä. Opiskelijoiden väliset kilpailut kehittävät yhteisöllisyyttä, ja tuovat virkistävää vaihtelua korkeakoulujen väliseen perinteiseen yhteistyöhön erilaisten hankkeiden ja seminaarien tiimoilta. Esimerkiksi tänä vuonna Rovaniemi Marathon -tapahtuman yhteydessä järjestetyissä Lapin korkeakouluopiskelijoiden mestaruuskilpailuissa on ainesta jokavuotiseksi perinteeksi.

Tänä syksynä Lapin korkeakoululiikuntapalveluiden nettisivuille on tullut muutoksia. Opiskelija on törmännyt ensimmäistä kertaa kirjainyhdistelmään LUC Sport. Kyseisten kirjainten takaa paljastuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion kampusalueiden liikuntavuorot ja entistä tiiviimpi yhteistyö. Sporttipassin omistajalle liikuntavuoroja löytyy joka lähtöön niin Rovaniemellä kuin Kemi-Torniossa. Esimerkiksi koripallon, jalkapallon, kiipeilyn ja sulkapallon harrastamiseen löytyy hyviä mahdollisuuksia.

Käy tutustumassa sporttipassin tarjontaan Lapin korkeakoulukonsernin liikuntapalveluiden nettisivuilla.

P.S. Tällä viikolla vietetään Lapin yliopistolla ja Lapin ammattikorkeakoulussa Hyvinvointiviikkoa. Viikon aikana luvassa on niin norsujalkapalloa, pesäpalloa, kehonhuoltoa, sekä perinteinen syysvaellus.

LUC Sport: http://www.luc.fi/Suomeksi/LUC-Sport

Johan-Eerik Kukko
Lapin korkeakoulukonsernin viestintäsuunnittelija

29.8.14

Opettajatuutoroinnin kauaskantoinen arvo

Yliopistomme on saanut jälleen 520 uutta opiskelijaa. Monelle heistä yliopisto-opiskelu avaa aivan uuden maailman. Usealla mieli on onnellisen odottava ja jännitteinen: mitä kaikkea yliopisto-opiskelu tarkoittaa ja vaatii? Alkumotivaatio sekä opiskelukyvyt vaihtelevat, ja ne voivat joko vahvistua tai hiipua riippuen myös siitä, millaisen vaikutelman yliopistomme tarjoaa. Kuinka houkuttelevaksi ja innostavaksi koulutusohjelma osoittautuu ensikokemusten valossa? Vahvistuuko opiskelijassa luottamus siitä, että hän selviää opinnoista ja hän tietää, kuka auttaa, neuvoo ja opastaa. Keneltä voi kysyä ja kenen puoleen saa kääntyä?

Vaikka opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta kuuluu kaikille yliopiston opettajille ja muulle henkilökunnalle, ja vaikkei vastuuta siitä voi sälyttää vain opettajatuutoreille, heillä silti on erityinen rooli opintojen käynnistäjänä, kannustajana ja vauhdittajana. Tuutoritoiminnan seurauksena opiskelija kokee joko saavansa tuen ja olevansa tervetullut yliopistomme yhteisöön tai tuntee jäävänsä yksin, oman onnensa tai jopa akateemisen heitteillejätön nojaan.

Itse oppiminen ja osaamisen syveneminen ovat opiskelijan oman toiminnan ja aktiivisuuden varassa. Mutta monille erityisen merkityksellistä on saada apu opintojen käynnistymiseksi.

Opintojen sujuvuutta selvittäneet tutkimukset osoittavat, että ensimmäisen opintovuoden oppimistulokset ennakoivat opintoprosessin menetyksellisyyttä myöhempinäkin vuosina. Siksi opintojen käynnistymisen tukeminen on erityisen merkityksellistä. Silti opettajatuutoria tarvitaan myös kandidaatti- ja maisteriopintojen vaiheessa: varttuneen opiskelijan eteen tulee valintatilanteita, solmukohtia ja kysymyksiä, joiden vastaaminen selkiinnyttää opiskelijan opintopolkua, saa välttymään virhevalinnoilta tai estää opintojen pitkittymisen.

Opiskelijan joutuu uuden opintotukilain johdosta pitämään huolta siitä, että opintopisteitä kertyy riittävästi lukuvuosittain sekä erikseen ensin kandidaatintutkintoon ja sen jälkeen  maisterintutkintoon. Opintotukeen oikeuttava aika rajataan siten erikseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Opintotuen saamisen kriteereitä on tiukennettu. Myös opinto-oikeus on rajattu.

Yliopistomme henkilökunta, opiskelijatuutorit ja erityisesti opettajatuutorit ovat näköalapaikalla opiskelijoiden opintojen käynnistämiseksi sekä niiden sujuvan etenemisen turvaamiseksi. On tärkeää on, että opiskelijamme kokevat opiskelunsa tärkeäksi, innostavaksi ja hyödylliseksi, opiskelupuitteensa turvallisiksi ja yliopistoyhteisön myönteiseksi ja kannustavaksi. Tällöin jokainen opiskelija tuntee olevansa tervetullut yhteisöömme omista lähtökohdistaan käsin. 

Menestyvän yliopiston salaisuus on aktiiviset ja sitoutuneet opiskelijat. Kandidaatin- ja maisterintutkinnon suorittaminen tuskin kuitenkaan käy keneltäkään opiskelijaltamme käden käänteessä. Sisällöllisen ohjauksen lisäksi myös henkilökohtainen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ohjaus, tuki, neuvonta ja kannustus ovat entistä tärkeimpiä opintosujuvuuden takaajia, koska opiskelupolut ovat hyvin yksilöllisiä. 

Näistä asioista virisi innostava keskustelu opettajatuutoreiden yhteistapaamisessa Ounasvaaran pirteillä pari päivää sitten. Mukanaolleiden 30 opettajatuutorin puheenvuorot osoittivat, kuinka opettajatuutorit voivat omilla tiedoillaan, taidoillaan ja asenteillaan, tavoitettavuudellaan ja läsnäolollaan luoda ja kannustaa opiskelijoita aktiiviseen ja myönteiseen opiskeluotteeseen Lapin yliopistossa. Tämä tehtävä vaatii aikaa ja työtä, mutta antaa parhaimmillaan myös opettajatuutorille itselleen uusia kauaskantoisia oppimis- ja ohjauskokemuksia, palkitsevia ihmissuhteita ja arvostusta. 

Kaarina Määttä
Vararehtori

11.6.14

Yliopisto valitsee tänä vuonna uuden hallituksen

Lapin yliopiston nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden vaihtuessa. Uuden hallituksen valintaprosessi on kaksivaiheinen. Yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä päättää yliopistokollegio. Yliopiston opettajia ja muuta henkilöstöä edustavat jäsenet valitaan vanhaan tapaan vaalilla professorikiintiöstä sekä muiden opettajien ja henkilöstön kiintiöstä. Ylioppilaskunta nimeää yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet.

Valintojen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään hallituksen ulkoisiin jäseniin. Kollegion kokouksessa toukokuussa keskusteltiin menettelytavoista ja pyrkimyksenä on samantapainen prosessi kuin viisi vuotta sitten, jolloin uuden yliopistolain mukaista hallitusta koottiin ensimmäistä kertaa.

Kesä- ja elokuussa kootaan yliopistoyhteisön näkemyksiä hallituksen tavoitteista ja kokoonpanosta. Nimien ohella toivotaan näkemyksiä erityisesti siitä, miten uuden hallituksen toivotaan kehittävän Lapin yliopistoa ja millainen kokoonpano tätä parhaiten palvelisi. Yliopistomaailman tuntemusta ja jonkinlaista edeltävää sidettä Lapin yliopistoon tai Rovaniemelle on yleisesti pidetty ulkoisten jäsenten toivottavina ominaisuuksina.

Hallitukseen ja sen kokoonpanoon liittyvät näkemykset toivotaan esitettäväksi kollegion jäsenten tai sen esittelijän (Markus Aarto) kautta. Kollegio keskustelee hallituksen ulkoisista jäsenistä loppukesällä ja pyrkii tekemään valinnat hyvissä ajoin syksyn aikana. Yliopistoyhteisön sisäisten jäsenten vaali järjestetään alustavan aikataulun mukaan loppusyksyllä ulkoisten jäsenten valinnan jälkeen.

Hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta päättää yliopistokollegio yliopistolain antamissa puitteissa. Todennäköisintä on, että uudessakin hallituksessa on 11 jäsentä, joista viisi tulee yliopistoyhteisön ulkopuolelta ja kuusi yliopiston sisältä. Voimassaolevan hallintojohtosäännön mukaan hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Hallitus valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ulkoisista jäsenistään.

Petri Koikkalainen
Lapin yliopiston yliopistokollegion puheenjohtaja

28.4.14

Tervetuloa laajennettuun tenttiakvaarioon – uusia käyttäjiä toivotaan mukaan

Mikä on tenttiakvaario

Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija suorittaa tentin haluamanaan ajankohtana sähköisesti. Opiskelija varaa tenttiajankohdan varausohjelma kautta. Tentaattori luo etukäteen kysymyspatteriston, josta järjestelmä arpoo yksilöllisen tentin jokaiselle opiskelijalle. Akvaariossa on tietokone ja tallentava valvontakamera. Sähköinen tenttijärjestelmä on ollut pisimpään käytössä Tampereen yliopistossa, mutta nyt sitä käytetään jo lähes kaikissa yliopistoissa.

 

Tenttiakvaario suosituksi Lapin yliopistossa
 

Kun Lapin yliopistossa vuoden 2010 kesäkuussa kysyttiin opetushenkilökunnalta tenttiakvaarion käyttötarvetta,  vastauksissa epäiltiin tenttiakvaarion onnistumista sekä hyötyä. Sen epäiltiin tuovan vain lisätöitä ja muuttavan liikaa perinteistä järjestelmää. Ylioppilaskunta sen sijaan oli jaksanut kysellä tenttiakvaarion perään lähes vuosikymmenen ajan korostaen sen tuomaa joustavuutta ja yksilöllistä etenemisen mahdollisuutta.

Lapin yliopistossa tenttiakvaario otettiin pilotoinnin jälkeen käyttöön vuonna 2011, ja ensimmäisenä vuonna tenttejä suoritettiin 298. Tällä hetkellä tenttiakvaariossa on avoinna 51 erilaista tenttiä ja kolme tiedekuntaa. OTK käyttää tenttiakvaariota ahkerimmin: viime lukuvuonna tenttejä oli yli 600. YTK:ssa ja KTK:ssa tenttejä suoritettiin noin 300. Vain taiteiden tiedekunta ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Lapin yliopistossa tenttiakvaario on siis lyönyt itsensä läpi, ja sen suosio kasvaa jatkuvasti.

 
Tukea tenttiakvaarion käyttöön

Lapin yliopistossa opettajien ja opiskelijoiden tenttipalvelun tukena ja pääkäyttäjänä työskentelee alumnikoordinaattori Paula Niemelä. Paula huolehtii opettajien tenttikysymysten syötöstä palveluun sekä tentin avaamisesta vastattavaksi. Hän on sekä opettajien että opiskelijoiden opastajana tenttien sujumiseksi. Hän on myös toivonut käytön laajenemista ja tehostamista, koska kaikki opettajat eivät ole vielä tietoisia tenttiakvaarion antamista mahdollisuuksista. Tenttiakvaariossa tentittäviksi sopivat yksittäiset tentit, esimerkiksi maturiteetit, yleiset kirjallisuuskuulustelut sekä luentokuulustelujen uusinnat. Tenttiakvaarion paikkamäärä on rajattu, ja tästä johtuen  luentosarjojen loppukuulusteluihin tenttiakvaariota ei voi käyttää. 

 
Tenttiakvaarion edut

Ne opettajat, jotka käyttävät tenttiakvaariota, ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä monesta järjestelmän tuomasta edusta. Alussa kysymyspatteriston luominen vie aikaa, mutta pitkällä aikavälillä opettajien työmäärä helpottuu: jokaista tenttiä ei tarvitse suunnitella erikseen, vaan järjestelmä luo yksilöllisen tentin. Tentaattori säästyy papereiden pyörittämiseltä ja välttyy epäselvän käsialan mahdollisesti tuomista tulkintavaikeuksista. On myös saatu palautetta, että tenttiakvaariossa tietokoneelle kirjoitetut vastaukset ovat nostaneet vastausten tasoa: opiskelija voi rauhassa harkita, jäsentää ja muokata vastaustaan verrattuna konseptiarkille käsinkirjoitettuun vastaukseen.

Opiskelijalle tenttiakvaario tuo joustoa tenttimiseen. Hän voi aikatauluttaa tenttinsä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tentin silloin, kun hänellä on ollut siihen aikaa valmistautua ja silloin, kun hän on saanut käyttöönsä tarvittavat tenttikirjat. Tenttikirjojen saatavuus sekä yleisten tenttien ruuhkautuminen voivat hidastaa opintojen etenemistä, ja tenttiakvaario sen sijaan voi nopeuttaa tenttien suorittamista. Tenttituloksen yhteydessä tentaattori voi myös helposti antaa palautetta tentistä sanallisesti numeraalisen arvioinnin ohella.


Tenttiakvaarion tila kirjastossa

Tällä hetkellä tenttiakvaario sijaitsee kirjaston toisessa kerroksessa olevassa tilassa, jossa on kuusi paikkaa ja joka on käytössä kirjaston aukioloaikojen mukaan maanantaista torstaihin klo 10-19, perjantaisin klo 10-14 ja lauantaisin 10-14.  Kirjaston henkilökunta on ottanut tenttiakvaarion mielihyvin vastaan ja huolehtinut monista valvontatehtävistä (tenttijän henkilöllisyyden tunnistaminen, säilytyslokeron avaimen luovuttaminen yms.).

  

Tenttiakvaarion aukioloajat laajenevat

Syyslukukauden alkaessa tenttiakvaarion tenttimahdollisuudet lisääntyvät siten, että tenttivarauksia voidaan tehdä maanantaista torstaihin klo 8-12, 12-16 ja 16-20 väliseksi ajaksi, perjantaisin klo 8-12 ja 12-16 sekä lauantaisin klo 10-14 väliseksi ajaksi. Tämä muutos merkitsee tenttijöiden määrän nousua noin kolmanneksella.

Opintosujuvuuden edistämiseksi on tärkeää, että tiedekunnissa otettaisiin tenttiakvaarion käyttölaajennus huomioon ja että opintoihin sisällytettäisiin yhä enemmän sähköisesti tentittäviä opintojaksoja.

Kaarina Määttä
Vararehtori

23.4.14

Työntekoa tukevat työvälineet vai jopa irti ajasta ja paikasta?

Informaatioteknologia on mullistanut työn tekemisen tapoja. Vielä muutama vuosikymmen sitten Automaattisen Tietojen Käsittelyn ammattilaisten erityisryhmään törmäsi suurissa yliopistoissa valkoinen takki päällä, tietokoneisiin reikäkortteja syöttämässä ja kelanauhoja vaihtamassa.

Nykyään melkein jokaisen työpöydältä, televisiotasolta, laukusta tai taskusta löytyy enemmän laskentatehoa kuin muutama vuosikymmen sitten noista huoneenkokoisista tietokoneista. Nykyajan lapsilla teknologioiden hyödyntäminen on tuttua ja moni osaakin melkein vanhempiensa tavoin surffata netissä, katsoa Youtubea ja Netflixiä – ennen kuin oppivat edes lukemaan.

Samalla kun informaatioteknologia on tullut osaksi meidän kaikkien koteja sekä arkista työympäristöämme, se on myös muuttanut tapaamme tehdä työtä ja mahdollistanut liikkuvamman – jopa ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon. Teknologian kehittymisen kautta meille on Lapin yliopistossakin syntynyt uudenlaiset mahdollisuudet tarjota henkilökunnalle entistä paremmin jokaisen työtehtäviin sopivia työvälineitä työpaikan puolesta.

Lähdimme Lapin yliopistolla kehittämään henkilökunnan käyttäjäprofiilien määrittelyä kokonaisuutena. Lähtökohtana oli, että tavoitteet ja niitä tukevat linjaukset ovat läpinäkyviä koko työyhteisölle. Samalla halusimme henkilökunnan mukaan kehittämään kokonaisuutta.

Tavoitteena on, että yliopiston henkilökunta saa käyttöönsä nykyaikaiset ja tehokkaat työntekoa tukevat työvälineet, nopean avun ongelmatilanteissa sekä toimintavarman ja yhteensopivan työympäristön. Haluamme myös toimia kustannustehokkaasti ja vastuullisesti – huomioiden myös ympäristöarvot vanhojen laitteiden kierrätyksessä.

Näistä lähtökohdista olemme tunnistaneet neljä käyttäjäprofiilia, joiden kautta hahmotimme millaiset älypuhelimet, tabletit, ultrabookit, kannettavat tietokoneet tai pöytäkoneet sopisivat meidän henkilökunnalle kunkin työtehtävät huomioiden.

Jos tunnet kiinnostusta asiaa kohtaan, niin pyydämme sinua henkilökunnan edustajana mukaan antamaan meille palautetta jatkokehittämistä varten. Oletko paljon matkustava käyttäjä, liikkuva käyttäjä, liikkuva suunnittelu- ja muotoilualan käyttäjä vai pöytäkoneen käyttäjä? Kerro meille mentiinkö jossain pieleen vai jatketaanko tällä polulla eteenpäin!

Esittelemme tiistaina 29.4.2014 klo 10.00 - 12.00 ja keskiviikkona 30.4.2014 klo 10.00 - 12.00 oikeustieteellisen tiedekunnan toisen kerroksen etäopetustilassa SS09 yliopiston henkilökunnan päätelaitetuotteistuksen tuloksia ja pääset myös hypistelemään mallilaitteita. Palautteen voit kertoa meille kasvokkain tai laittaa sähköpostilla osoitteeseen: ict.palaute(at)ulapland.fi

Tarkempia tietoja yliopiston Intranetissä.

Tapaamisiin!

Manu Pajuluoma
Tietohallintojohtaja

24.2.14

Mitä kandidaatille kuuluu?

- Hei, täällä soittaa kandi/graduohjaajasi N.N. Lapin yliopistosta. Muistathan?
Minulla olisi Sinulle tärkeä kysymys nyt, kun olet valmistunut kandidaatiksi syksyllä 2013. Huomasimme, että meillä ei ole Sinun sähköpostiosoitettasi. Tarvitsemme toimivan sähköpostiosoitteesi valtakunnallista Kandipalaute-kyselyä varten. Kysely alkaa 3.3.2014, ja se tapahtuu sähköpostin avulla.

- Mikä se sellainen kandipalaute-kysely on? Johan niitä palautteita on tullut annetuksi ihan tarpeeksi.

- Tämä onkin uusi ja erilainen palaute. Se on valtakunnallinen ja se tehdään kaikille Suomen yliopistoista viime syyslukukauden aikana valmistuneille. Meille on erityisen tärkeää, että vastaisit ja kertoisit siitä, miten opintosi sujuivat, kuinka tyytyväinen olit opintojesi kulkuun sekä saamaasi oppiin ja opetukseen.

- Miksi?

- Me haluamme kehittää opetuksemme laatua ja edistää opiskelijoiden opintojen sujuvuutta ja menestystä. Kun saamme tietoa siitä, mitkä asiat sujuvat ja mitkä takeltelevat, pystymme kehittämään opetustamme.

- Paljonko vastaamiseen menee aikaa, ja mitä hyötyä siitä on minulle?
 
- Kysely vie aikaa 20 minuuttia ja vaatii kyllä oman oppimisen ja opiskelun pohdintaa. Vastausten miettiminen voi olla hyödyksi oman jatko-opiskelun kannalta, koska näin voi vaikuttaa opetuksen laatuun ja ehkä tulee myös miettineeksi, mitä itse voisi tehdä entistä paremmin. Mutta ei tämä ole ainoa hyöty.

- Miten niin?

- Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvomme  iPad Air -tablettitietokoneen. Kysely lähetetään 171 valmistuneelle, eli vastaajalla on aika hyvä todennäköisyys voittaa hieno tabletti. Kannattaa siis vastata!

- Ilman muuta. Aika erikoista, että tällainen palkinto on arvonnassa – eipä ole moista ennen tapahtunut!

- Voit jo tästä päätellä, että vastaaminen on yliopistollemme tärkeää. Kyselyn tarkoitus on edistää opetuksen laatua, ja jokainen saatu vastaus otetaan huomioon arvioitaessa Lapin yliopiston opiskelevien tyytyväisyyttä saamaansa opetukseen ja oppimiseen. Jokainen vastaus on tärkeä Lapin yliopistolle myös sen vuoksi, että vastaamisaktiivisuus vaikuttaa Lapin yliopiston saamaan rahoitukseen.

- OK, olen kyllä valmis tukemaan kotiyliopistoani.

- Hieno juttu. Onko Sinulla muuten jotain mietittävää maisteriopintojen suunnittelussa?

Kaarina Määttä
Vararehtori