17.9.14

Demokratian riemuvoitto vai hallinnollinen pakkopulla

Vanha sanonta sanoo, että: ”paraati on sotilaan juhla”. En osaa sanoa onko näin, mutta mahdollista se varmasti on. Mutta mikä sitten voisi olla hallintobyrokraatin juhla. Mahdollisuuksia on toki monia, sillä oma juhlallinen osansa sisältyy lähes kaikkiin työtehtäviin. Silti olen tullut siihen lopputulokseen, että vaalit varmaankin ovat hallintohenkilön juhlaa – ainakin yliopistossa.

Jottei näkökantaa ymmärrettäisi väärin, lienee paikallaan antaa sille liuta perusteluja. Ensiksikin vaalien järjestäminen on mitä perinteisintä hallintotyötä, jossa korostuvat vaalijohtosäännön kirjaimellinen noudattaminen ja tulkinta sekä pikkutarkka virheiden etsiminen vaaliasiakirjoista. Kuten monista julkisen sektorin vaaleista olemme havainneet, pienikin lipsahdus johtaa helposti vaalien uusimiseen tai ainakin raskaisiin oikeusturvaprosesseihin. Kun yliopistolaitoksessa hallintotyön sisällöllinen normeeraus on julkishenkilömuotoon siirtymisen vuoksi merkittävästi vähentynyt, on varsin virkistävää palauttaa mieliin virastoajoilta periytyviä toimintamalleja ja virheettömyyteen pohjautuvia menettelytapoja.

Sisällöllisesti taas vaalitoimituksiin sisältyy länsimaiselle demokratialle tyypillinen vapauden ulottuvuus. Vapaus asettua ehdolle, vapaus äänestää ja vapaus esittää mielipiteitä. Ei ole liioiteltua sanoa, että vaalit ovat demokratian ja kansalaisoikeuksien toteuttamista aidoimmillaan. Osaltaan tästä syystä vaalitoimituksiin sisältyy niin paljon muodollisuuksia, formaaleja kulisseja ja perinteissä kiinniolevia toimintamalleja. Kun demokratian ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta on vuosisatojen aikana jopa vuodatettu verta, on selvää, että vaaleihin tulee suhtautua aina mitä suurimmalla juhlallisuudella ja kunnioituksella.

Lopulta julkisyhteisön toiminta, linjaukset ja menestys perustuu paljossa siihen millaisia henkilöitä vaaleilla valitaan asioista päättämään. Näin on luonnollisesti yliopistossakin, jossa yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot vaikuttavat merkittävällä tavalla yliopiston hyvinvointiin ja kehittymiseen. Omasta kokemuksesta voin rehellisesti sanoa, että Lapin yliopiston onni on ollut, että sen päättävissä elimissä on vuosien varrella ollut lukuisa joukko osaavia ja sitoutuneita vaaleilla valittuja ihmisiä, joiden kanssa on ollut hyvä hoitaa yhteisiä asioita. Toimielinten merkityksen ymmärtäminen tekee niiden valintaprosessista juhlaa hallintoihmisellekin, kaikesta valintaan liittyvästä raskaudesta huolimatta.

Kuten todettua Lapin yliopistossa vaalit ovat perinteisesti herättäneet runsaasti kiinnostusta niin ehdokkaiden kuin äänestäjienkin keskuudessa. Varhemmin, kun hallinnon opiskelijaedustajatkin valittiin suoraan vaaleilla, vaalitoimitukset olivat todellista kansanjuhlaa kampanjointeineen. Nyttemmin, kun vaaleissa valitaan vain henkilökunnan edustajia, vaalit ovat seestyneet ehkäpä hiukan arkipäiväistyneetkin. Voi olla, että tämä myös selittää joissakin ammattiryhmissä viime vuosina tapahtuneen ehdokasmäärän laskun. Ei ymmärretä vaikutusmahdollisuuksia, joita valinta antaa tai katsotaan opetus- ja tutkimustyön häiriintyvän hallinnollisista velvoitteista. Tämä kehitys tulisi mahdollisimman pian saada paremmalle uralle.

Koko yliopiston etu on, että vaaleissa on runsaasti ehdokkaita, jolloin yliopistolaiset voivat aidosti valita keille haluavat valtaa antaa. Runsas ehdokasmäärä elävöittää vaaleja sekä koko yliopistoa ja tekee vaaliprosessista juhlaa muillekin kuin hallintoihmisille. Samalla se varmistaa, että kolmikantaperiaatteen mukaisesti kukin ryhmä saa osan vallasta yliopistossa, joka sille lain mukaan kuuluu. Runsas ehdokasmäärä myös kertoo, että yliopistossa on ihmisiä, jotka uskaltavat astua esiin kantamaan vastuuta sen sijaan, että ollaan kriittisiä ilman vastuunkantohalua!

Tehdään siis Lapin yliopiston hallituksen henkilökuntajäsenten sekä tiedekuntaneuvostojen henkilökuntajäsenten vaalista todellinen yliopiston juhla runsaalla ehdokasmäärällä ja korkealla äänestysprosentilla!

Markus Aarto
Hallintojohtaja

16.9.14

LUC Sport ja liikunnan ilot

On tiistai-ilta ja avaan mustan treenikassini Kansantalo Wiljamin alakerran pukuhuoneessa. Nostan puiselle penkille mustavalkoiset urheilukengät, mustat nyrkkeilyhanskat sekä mustat käsisiteet. Alkamassa on syksyn ensimmäinen Rovaniemen Reippaan tiloissa järjestettävä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu kuntonyrkkeilyvuoro. Opiskelijat ovat löytäneet salille Lapin korkeakoulukonsernin sivuilla esillä olevan liikuntakalenterin kautta. Yksi nyrkkeilykerta maksaa ilman sporttipassia 4 euroa, kun taas vastaavasti sporttipassin haltijalle kuntonyrkkeilyssä käyminen on ilmaista.

Noin kymmenen hengen ryhmä aloittaa hyppynaruilla hyppimisen. Hikipisarat ilmestyvät otsalle pian, ja kolme minuuttia tuntuu pitkältä ajalta. Kellon soidessa vuorossa on tennispallon pompottelemista ohjaajan muistuttaessa, että liikkuisimme päkiöidemme varassa. Reilun tunnin aikana harjoittelemme oikeaa lyöntitekniikkaa, sekä pääsemme lyömään säkkiä. Tunti päättyy kuntopiiriin jonka jälkeen olo on väsynyt, mutta onnellinen.

Suunnistaessani Rovaniemen pimeään ja syksyiseen iltaan pohdin liikunnan positiivisia vaikutuksia työkykyyn ja töissä jaksamiseen. Tämä on todistettu lukuisissa tutkimuksissa, ja liikunnan positiiviset vaikutukset olen huomannut myös omassa arjessa. Kuntonyrkkeilyssä käyminen on pitänyt viimeisen vuoden aikana niska- ja hartianseudun jumitukset kaukana. Lisäksi se on tuonut mukavaa vaihtelua tietokoneen ääressä istumiseen ja lenkkeilyyn.

Lapin korkeakoulukonsernin näkyvimpiä palveluja ovat opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottavat liikuntapalvelut. Lapin yliopiston ja Lapin AMKin opiskelijat ovat jo useana vuonna saaneet nauttia sporttipassin tuomista eduista. Myös Lapin yliopiston ja AMKin henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia sporttipassi ja osallistua passin tarjoamille liikuntavuoroille. Henkilökunnan keskuudessa sporttipassin käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Passi ei ole nauttinut niin suurta suosiota kuin esimerkiksi tyky-setelit.

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kuluvan vuoden aikana mitelleet voimiaan niin jääkiekossa, jalkapallossa, soudussa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös juoksukilpailujen merkeissä. Opiskelijoiden väliset kilpailut kehittävät yhteisöllisyyttä, ja tuovat virkistävää vaihtelua korkeakoulujen väliseen perinteiseen yhteistyöhön erilaisten hankkeiden ja seminaarien tiimoilta. Esimerkiksi tänä vuonna Rovaniemi Marathon -tapahtuman yhteydessä järjestetyissä Lapin korkeakouluopiskelijoiden mestaruuskilpailuissa on ainesta jokavuotiseksi perinteeksi.

Tänä syksynä Lapin korkeakoululiikuntapalveluiden nettisivuille on tullut muutoksia. Opiskelija on törmännyt ensimmäistä kertaa kirjainyhdistelmään LUC Sport. Kyseisten kirjainten takaa paljastuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion kampusalueiden liikuntavuorot ja entistä tiiviimpi yhteistyö. Sporttipassin omistajalle liikuntavuoroja löytyy joka lähtöön niin Rovaniemellä kuin Kemi-Torniossa. Esimerkiksi koripallon, jalkapallon, kiipeilyn ja sulkapallon harrastamiseen löytyy hyviä mahdollisuuksia.

Käy tutustumassa sporttipassin tarjontaan Lapin korkeakoulukonsernin liikuntapalveluiden nettisivuilla.

P.S. Tällä viikolla vietetään Lapin yliopistolla ja Lapin ammattikorkeakoulussa Hyvinvointiviikkoa. Viikon aikana luvassa on niin norsujalkapalloa, pesäpalloa, kehonhuoltoa, sekä perinteinen syysvaellus.

LUC Sport: http://www.luc.fi/Suomeksi/LUC-Sport

Johan-Eerik Kukko
Lapin korkeakoulukonsernin viestintäsuunnittelija