11.5.17

Valmenna itsesi yritysyhteistyöhön - sparrausperjantai 2.6.2017 klo 14.00



Tule ideoimaan ja kehittämään tulevaa hanke- ja tutkimustoimintaasi. Tapahtuma järjestetään taiteiden tiedekunnan videostudiossa, jonka sisäänkäynti sijaitsee Ravintola Petronellassa.

Keskustelua tilaisuudessa vauhdittavat kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen professori Heli Ruokamo, Tekesin asiantuntija Pekka Ollikainen ja Product Business Manager Timo Harju. Ideoinnin fasilitaattoreina toimivat henkilöstön kehittämispäällikkö Mirja Väyrynen ja laatupäällikkö Jukka Sankala.

Tekesin asiantuntija Pekka Ollikainen kertoo tilaisuudessa sitä, mitä Tekesillä on tarjottavana Lapin yliopiston tutkijoille. Lisäksi Ollikaiselta voi kysyä muiden muassa oppimisen alan kansainvälisestä tilanteessa, Tekes aktivoinneista ja media-alan tuotantotuista.

Tekes tarjoaa tutkimukselle kansainvälisiä verkostoja sekä rahoitusta projekteille, joiden tuloksia yritykset hyödyntävät ja jotka luovat edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kansainväliselle kasvulle, Ollikainen sanoo.
Tekesin tutkimusrahoitus jakaantuu kolmeen luokkaan: elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimusprojekti, elinkeinoelämän kanssa verkottunut yhteisprojekti ja tutkimuksesta liiketoimintaa rahoitusmuodot. Tekes opastaa myös eurooppalaisen Horizon2020 rahoitushauissa.

Tekes kehittää koko ajan tutkimusorganisaatioille suunnattuja palvelujaan ja mahdolliset muutokset Tekesin rahoitushauissa otetaan käyttöön vuodesta 2018 alkaen, Ollikainen sanoo.

Product Business Manager Timo Harju evästää tutkijoita siitä, miten moninaisilla eri tavoilla yhteistyöhankkeet voivat hyödyttää suorilla ja epäsuorilla vaikutuksilla yrityksen liiketoimintaa. Lisäksi Harju nostaa esille yrityskumppanien yleisiä toiveita ja havaittuja käytännön haasteita jo toteutuneista hankkeista.

Lähtökohtaisesti yritys odottaa yhteistyöhankkeissa tutkimukselta sellaista uutta tietoa, joka hyödyttää yritystä ja sen liiketoimintaa. Myös epäsuorilla vaikutuksilla voi olla merkitystä, kun yritys tekee päätöstä hankkeeseen osallistumisesta. Edellä oleva vaikuttaa selvältä ja yksinkertaiselta, mutta onko se lopulta sitä, Timo Harju pohtii.

Timo Harju edustaa Airbus Defence and Space Osakeyhtiötä, joka on osa eurooppalaista Airbus-konsernia. Suomessa yhtiö kehittää ja myy kansainvälisesti kriittiseen viranomaisviestintään tarkoitettuja ratkaisuja. Yritys on ollut ja on parhaillaankin mukana useissa tutkimushankkeissa eri yliopistojen kanssa, myös Lapin yliopiston.

Ilmoittautuminen virvoketarjoilua varten

https://www.webropolsurveys.com/S/1278767FFEAF4115.par

Lisätietoja:
Henkilöstön kehittämispäällikkö Mirja Väyrynen
Matkapuhelin +358 40 132 4500
Sähköposti etunimi.sukunimi@ulapland.fi

27.1.17

Henkilöstökoulutusta yliopiston opettajille: Monimuotoisten oppimisprosessien rakentaminen

KT, verkko-opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Purtilo-Nieminen kertoo opettajille järjestettävistä koulutuksista. Seuraavien koulutuksien aiheina ovat sosiaalinen media yliopisto-opetuksessa ja palautteenannon uudet tuulet. Lisäksi joka kuukauden viimeisenä tiistaina klo 8.30 on opettajien aamuhetki. Tervetuloa koulutuksiin ja aamuhetkiin.


Monimuotoisten oppimisprosessien rakentaminen

Miten voisin hyödyntää sosiaalista mediaa opetuksessani, miten e-portfolio muotoutuu opiskelun eri vaiheisiin? Miten Optimaa voi hyödyntää muutenkin kuin materiaalivarastona? Näitä ja monia muita kysymyksiä ja teemoja käsitellään yliopiston opetushenkilöstölle suunnatussa ”Monimuotoisten oppimisprosessien rakentaminen” -koulutuskokonaisuudessa. Erilaiset verkkosovellukset ja teknologia ovat tulleet jäädäkseen myös yliopisto-opetukseen ja ohjaukseen. Verkko-opetuksen eri muotoja sekä monimuoto-opetuksen elementtejä löytyy yhä useammalta kurssilta. Opetuksessa hyödynnettäviä järjestelmiä ja sovelluksia on paljon, niiden käyttöön ottaminen ja soveltuminen omaan opetukseen voi arveluttaa opettajia.

Lapin yliopistossa on järjestetty jo muutaman vuoden ajan henkilöstökoulutuksena yliopiston opettajille erilaisista moduuleista koostuvia koulutuskokonaisuuksia monimuoto- ja verkko-opetusosaamisen kehittämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on ollut tarjota ajankohtaista ja käytännöllistä tietoa monimuotoisesta opetuksesta ja sen välineistä, menetelmistä, ohjaustavoista sekä uusista tuulista.

Lähestymistapa koulutuksen teemoihin on pyritty pitämään käytännönläheisenä ja kokeiluun kannustavana. Koulutuksen punainen lanka on ollut yliopistopedagogiikka ja oppimisprosessin suunnittelu. Modernin teknologian käyttö sinänsä ei takaa oppimisen laatua ja tehokkuutta, vaan se, miten välineitä ja järjestelmiä käytetään. Oman opetuksen kehittämiseen kannattaakin aina lähteä oppiminen ja oppimistavoitteet edellä! Hyvin suunniteltu oppimistilanne ja oppimisen ohjaus toimivat niin verkossa kuin luentosalissakin. Miten oppija orientoituu oppimiseen, miten tietoa rakennellaan, miten oppimista arvioidaan? Useimmat koulutuspäivät ovatkin olleet erilaisten sovellusten ja järjestelmien käyttökoulutusten, hyvien käytäntöjen ja pedagogisen näkökulman pohtimisen hybridejä.

Syksyllä alkanut kokonaisuus jatkuu keväällä, jolloin koulutuspäivien aiheet ovat sosiaalinen media yliopisto-opetuksessa ja palautteenannon uudet tuulet. Myös verkkoluokassa järjestettäviä opettajien aamuhetkiä jatketaan joka kuukauden viimeinen tiistai klo 8.30. Aamuhetkien teemat noudattelevat Monimuotoisten oppimisprosessien rakentaminen -henkilöstökoulutuksen teemoja, mutta aamuhetkiin osallistuminen ei edellytä koulutukseen osallistumista, vaan mukaan ovat tervetulleita kaikki opetusta tekevät! Lisätietoa koulutuksesta ja sisällöistä löytyy yliopiston intrasta.

Sirpa Purtilo-Nieminen
KT, Verkko-opetuksen kehittämispäällikkö
Lapin yliopisto, Avoin yliopisto

13.1.17

Mielenkiintoista henkilöstökoulutusta esimiehille: Pelisimulaatiot esimiestoiminnassa 24.1.2017, klo 13 - 16 Mauri-sali

Esimiehille uusia työkaluja johtamiseen. Dr., M.Sc. Marko Kesti kertoo miten peliteoriaa voidaan soveltaa esimiestyöhön Lapin yliopistossa. Koulutus on 24.1.2017 klo 13.00 - 16.00 Mauri-salissa. 

Blogissaan Kesti avaa peliteorian soveltamista esimiestyöhön.

Tervetuloa!


Esimiestoiminnan DNA peliteorian avulla

Peliteoriaa soveltaen olemme erottaneet esimiestoiminnan ytimen – voisi sanoa, että esimiestoiminnan DNA on tunnistettu peliteorian avulla. Tässä blogissa avaan peliteorian soveltamista esimiestyöhön.

Muutama peruskäsite on hyvä ensin avata, sillä pelillistäminen sekoitetaan helposti peliteoriaan. Pelillistäminen tarkoittaa pelillisten kannustimien liittämistä tavoitteelliseen toimintaan. Peliteoria on tieteen ala, jossa ihminen kytketään rationaalisena toimijana mukaan matemaattisiin yhtälöihin, joilla kuvataan jotain tavoitteellista toimintaa. Esimiestoiminnan tutkimuksessa peliteorian avulla voidaan muodostaa rakenne, jolla voidaan tutkia ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia talouteen ja työhyvinvointiin. Jokainen tulosvastuullinen työyhteisö pelaa Stokastista Bayesilaista epäsymmetristä strategista signaalipeliä. Esimiehet eivät välttämättä tiedosta pelaavansa päivittäin tosielämän peliä, jossa panoksena ovat työntekijöiden työhyvinvointi ja organisaation kilpailukyky.

Tulosvastuulliset työyhteisöt tekevät budjetin ja seuraavat etenemistä asetettujen tavoitteiden mukaan. Stokastinen tarkoittaa ajallista kertymäfunktiota, jossa talous ja työhyvinvointi etenevät kuukaudesta toiseen ja sitten vuoden lopussa katsotaan lopputulos. Bayesiläinen tarkoittaa sitä, että esimiehen persoona, osaaminen ja hänen valitsema johtamisstrategia vaikuttavat hänen johtamiskäyttäytymiseen. Monikaan esimies ei tiedosta omaa johtamisstrategiaa, joka on tavallaan ylätason mind-set eli käyttäytymistä ohjaava punainen lanka. Joku esimies palvelee organisaation johtoa, kun toinen kokee olevansa ensisijaisesti työntekijöiden valmentaja. Kokemus ja osaaminen ohjaavat esimiehen johtamismallia, johon perustuen hän toteuttaa omaa strategiaansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Puhutaan siis strategisesta pelistä, jossa erilaiset mielipiteet ja näkemykset ohjaavat käyttäytymisen todennäköisyyksiä.

Tulosvastuullisella työyhteisöllä on lähes aina esimies, joka vastaa tavoitteiden saavuttamisesta. Esimiehellä on valtaa ja vastuuta enemmän kuin työntekijöillä. Näin syntyy epäsymmetrinen peliareena, jossa esimiehen ja työntekijöiden rooleja ei voi vaihtaa. Esimies edustaa työnantajaa ja on siten ihan lakisääteisestikin vastuussa työntekijöiden työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi tai toisin sanoen työelämän laatu on työyhteisön aineeton tuotantotekijä, jota esimiehen kannattaa vaalia ja parantaa jatkuvasti. Myös työaika on tuotantotekijä. Työaikaa on paljon helpompi seurata kuin työelämän laatua. Huomio saattaakin kohdistua liikaa helpommin mitattavaan työajan määrälliseen seurantaan ja vaikeammin mitattava laadullinen puoli jää liian pienelle huomiolle.

Sosiaalinen dilemma on tilanne, jossa yhden jäsenen kannalta järkevä toiminta johtaa kaikille ryhmän jäsenille epäedulliseen tulokseen. Johdon jatkuva vaatimus talouden maksimointiin johtaa sosiaaliseen dilemmaan, joka syö työhyvinvointia ja tulosta pitkällä aikajänteellä. Kun johto vaatii kuukausittain maksimaalista tulosta, voi esimies kokea, että työaikaa ei saa käyttää henkilöstön kehittämiseen, koska sen on pois tuottavasta työstä. Tilanne johtaa työelämän laadun heikentymiseen ryhmässä, sillä ongelmat jäävät ratkaisematta. Sählääminen lisääntyy ja työteho laskee. Myös potentiaaliset mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä, kun esimies ei uskalla investoida työaikaa henkilöstölähtöiseen kehittämiseen. Ajan myötä koko organisaation taloudellinen tulos heikkenee ja myös johdon tyytymättömyys kasvaa. Johdon ja esimiesten kannattaisikin löytää työntekijöiden kanssa tasapainotila, jossa työelämän laatua vaalitaan ja kehitetään jatkuvasti, jolloin tuloksena on kestävä taloudellinen kilpailukyky. Peliteorian mukaan tätä tasapainotilaa kutsutaan Nashin tasapainoksi (Nash equilibrium).

Hyvä esimies kuuntelee alaisiaan ja osaa lukea taloudellisia tunnuslukuja. Esimies pelaa siis signaalipeliä, jossa hän jatkuvasti tulkitsee työntekijöiden ja toteumaraportoinnin antamia signaaleja, joiden mukaan hän ohjaa käyttäytymistään. Signaalien oikea tulkinta vaatii kokemusta, psykologista silmää ja johtamisosaamista. Kokemuksesta esimies tietää, että ongelmat kannattaa ratkaista mahdollisimman nopeasti, koska ne ovat silloin helpompia ratkaista, eivätkä pääse syömään tuottavuutta. Ongelmien ratkaiseminen onnistuu parhaiten positiivisella ja rakentavalla asenteella, jolloin haitalliset puolustusmekanismit eivät pääse heikentämään työmotivaatiota. Osaava esimies kykenee hyödyntämään tilanteeseen sopivia erilaisia vuorovaikutustapoja ja johtamiskäytäntöjä.

Olemme kehittäneet peliteoriaan ja henkilöstötuottavuuden tutkimukseen perustuvan esimiespelin, joka opettaa esimiestoiminnan keskeisen ytimen käytäntölähtöisellä tavalla (kts. playgain.fi). Opetuspelin tulee vastata todellisuutta, jolloin se opettaa käyttäytymistä, joka tuottaa myös reaalimaailmassa hyviä tuloksia eli pelaamalla oppii paremmaksi esimieheksi. Opetuspeliin on rakennettu esimiestoiminnan ydin eli siihen on erotettu esimiestyön DNA opetuspelin muotoon. Sisällöllinen organisaatioteoreettinen perusta tulee henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiosta sekä työelämän laadun (QWL) teoriasta, jotka ovat Lapin yliopistossa kehitettyjä ja kansainvälisesti hyväksyttyjä teorioita henkilöstötuottavuuden analysointiin.













Marko Kesti
Dr., M.Sc.
Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland
Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/)
+358 40 717 8006
marko.kesti(at)ulapland.fi